maanantai 1. lokakuuta 2007

Vaikea matka, osa 11

22.1.2234: Vuosijuhlintaa


Merkos Lastaaja Miehisempi katsoi kohtuullisen sumein silmin juhlaväkeä. Häntä ärsytti huomattavasti Janan keimailu Iknalle, Ikna oli sentään nainen nykyään, ja Merkosin mielestä Merkos ja Jana olivat olleet erinomainen pari. Niin erinomainen, että Merkos oli ollut lähellä ehdottaa yhteisen lapsen tekoa ja kenties jopa avioliittoa. Mutta heidän suhteensa oli nyt ohi, ja nyt Merkos vain katseli kännissä vierestä, kun Jana yritti kännissä vakuuttaa Iknalle, että tämä oli ollut parempi miehenä.

Merkos ei itse ollut koskaan vaihtanut sukupuolta, hänelle miehisyys oli tärkeä osa identiteettiä, eikä hän oikein ymmärtänyt koko vaihtamisen ideaa. Merkos oli silti pitänyt soluissaan vaihtojärjestelmän, lähinnä siksi, että mielenterveyden vakuutusmaksut olivat pienempiä sen takia.

Merkos halusi vetää Iknaa turpaan, vaikka syy hänen vihaansa oli selvästi Janan, joka hänet oli lempannut juuri ennen juhlia. Merkos epäili, että Ikna päihittäisi hänet mennen tullen, mutta alkoholi oli nostanut pintaat muinaiset alfauroksen käyttäytymismallit. Merkos päätti koettaa haastaa riitaa niin, että syy tappeluun näyttäisi olevan Iknassa. No eihän siitä mitään tullut.

Nollageen ravinnevarasto oli täynnä kelluvia juoppoja ja pillerinnappaajia. Olutta ja viinaa oli läikkynyt sinne tänne ja pisaroita leijaili joka paikassa ja pisaroiden perässä leijaili hilpeitä ihmisiä suu auki. Onneksi kokit olivat suojanneet varastokontit ja kasvihuoneet täydellisesti. Mainareiden vuosijuhlasta tulisi melko kallis, jos Maakuusta pitäisi tilata pikana uudet kasvatusalustat. Mutta Kolmas Johtaja Miehisempi oli vahingossa hyväksynyt juhlapaikan, ja jos jotain sattuisi, niin syy vieritettäisiin tietysti hänen päälleen. Onneksi Kolmas ei ollut älynnyt tätä, muuten vuosijuhlat saisivat aika äkäisen lopun.

Jana oli mennyt vessaan, ja Ikna sai hetken kaikessa rauhassa nauttia tuubidrinkkiään. Hetki päättyi kun Merkos loikkasi kömpelösti häntä kohti ja melkein saattoi molemmat holtittomaan kierteeseen. Ikna sai viime hetkellä otteen vieressä olevasta kontista ja ärähti:
"No voi ny saatana!"
"Anteeks," Merkos sanoi. "Mulla ei koodri- koorid- mä en ole lentokunnossa."
"No älä sitte lennä," Ikna vastasi. "Ota tosta tolpasta kii."
Merkos hamuili Iknan osoittamaa tolppaa.
"Sää ja Jana pelastitte sen Omppukapun henge," Merkos sanoi. "Eik se eile pistäny viestii et kaikki on ookoo?"
"Joo mut läheltä liippas," Ikna vastasi. "Ne piraatinperkeleet oli soluttanu agentin tän Viidesin pelaamaan nettipeliin ja sitte vielä joku oli päässy räpläämään sen laivan pää-älyä kon se oli ollu huollossa Marsilla."
"Ai," Merkos sanoi. "Koetettiiks se kapu tappaa siäl pelissä? Eihän noitten siviilipelien pitäs olla vaarallisia."
"Kai ne oli modannu sen pelikonetta kans. Sen hahmo tapettii pelissä ja se agentti vissii luuli et Viides kuali siin kans. Itse asiassa koko maailma luuli melkeen vuorokaude et Viides on kuallu. Mut se pysykin vaan piilossa kunnes laiva oli telakoitunu siihen kultalastii."
"Miks?" Merkos kysyi. Tämähän oli kiinnostava tarina jopa humalaiselle alfaurokselle.
"No se aatteli ihan oikeen et siellä lastilla on joku kyydissä ottaas laivan haltuu ja päätti sitte hoitaa nää kaapparit itte."
"Ja sielä lastilla oli sitten ihan oikeesti porukkaa?"
"Ei elossa. Siellä oli kolme raatoo, ne oli vissii kuallu sen kiihdytykse aikana tai sitte säteilyyn, emmuista ny. Ne oli maalaisii kaikki. Yks naine, kaks miestä, ja pysyvii sellasii ja sit viä virittämättömii. Ei niil tainnu olla mitää mahdollisuuksii."
Ikna naurahti:
"Miäti. Ne on varmaa säätäny tota kaappausta ylitte vuaden ja unohtanu vaan sellasen pienen yksityiskohdan joka sai ne kaikki hengiltä, ja just enne kaappausta."
Merkos sanoi:
"Rikos ei kannata."
"Ei josson ääliö," Ikna vastasi. Merkos mietti, että tämä meni nyt ihan poskelleen. Hän huomasi pitävänsä Iknasta, hänestä naiseus puki Iknaa hyvin, vaikka tämä olikin vähän raskastekoinen ja selvästi syntyään mies. Merkos päätti kuitenkin jonkin sumean logiikan takia vielä koettaa ärsyttää Iknaa.

"Paljon te saitte?" Merkos kysyi.
"Hä?" Ikna kysyi ja otti huikan tuubistaan.
"No te pelastitte sen vitun Ompun hengen," Merkos vastasi. "Kai te jotain saitte Ompuilta?"
"Ei me mitää olla pyydetty," Ikna vastasi. "Kolmas sano et Gaspra saa olla helevetin tyytyväinen et Omput ei nosta syytteitä turvamääräysten rikkomisesta. Ne kusipääpiraatit hyppäs meijän lastiin ihan meijän silmie alla. Mun silmie alla, mää olin lähettäjänä."
"Eli te ette osannu pyytää," Merkos sanoi.
"Mitä vittuu sää koitat?" Jana kysyi. Hän oli leijunut hiljaa Merkosin vierelle, ja oli tälle melko vihanen. Merkos säikähti ja suuttui:
"Mitä vittuu mää koita? Mitä se sulle kuuluu, ei me olla enää yhessä. Mää juttelen tän hianon leidin kaa, eikä se kuulu sulle pätkääkää."
"Tää on joku rakkausriita," Ikna sanoi. "Mää jään täs pois."
"Mä en rakasta tota paskapäätä," Jana sanoi. “Mää jään täs pois kans."
"Hei," Merkos sanoi. "Mä rakastan koko saatanan maailmankaikkeutta. Mää en ikinä jäis pois!"
Ikna nauroi:
"Sää oot Merkos ihan ookoo. Et sää oikeesti osaa haastaa riitaa."
Jana hymyili. Ikna oli hyvä tyyppi ja osasi pitää tilanteen hallinnassa.
"Iha vaan tiadoks," Ikna jatkoi. "Jana, mä tykkään olla nainen, mut mä oon otettu sun kiinnostuksesta. Merkos, mää oon kiinostuneempi miähistä, ja eksä oo nykyään vapaa miäs?"
Janan hymy hyytyi. Merkos ei enää tiennyt missä mennään.
"Niin," hän sanoi hiljaa.
"Sori Jana," Ikna sanoi. "Eihän sua haittaa jos mä otan ton sun eksän?"
"Menkää vaikka heti saatana nussiin!" Jana ärähti ja koetti poistua loikalla pois. Mutta viha ja humala pisti loikkaan liikaa voimaa, ja hän törmäsi suoraa päätä vastapäisellä seinällä olevaan ikkunaan.

Janan niskaan sattui vielä seuraavanakin päivänä. Päähän sattui vielä enemmän kun hän tajusi mitä tuli tehneeksi. Juhlinta on perseestä, Jana päätti.



jatkuu...
rani, VIIDAKKORUMPU